Sunnuntai on kaiketi luotu lepopäiväksi, mutta meidän perheessä se tahtoo monasti olla kyllä kaikkea muuta, kuin lepopäivä. Silloin kun yleensä isäntäkin suvaitsee olla kotona, niin täytyyhän se myöskin käyttää hyödyksi. Joten, eilen sitten laitoin puolisoni ja molemmat poikani hieman kuntoilemaan sohvankannon merkeissä. ;)
Olohuoneen sohvanrunko on jossainvaiheessa hieman notkahtanut, mitä tosin ihmettelen, kun sohvan piti olla niin hyvää kotimaista laatua, joten se kannettiin pihalle odottamaan kaatopaikalle pääsyä. Tästä sohvasysteemistä puolet on ollut tuolla alakerrassa takkahuoneessa, joten sieltä sitten miehet saivat kantaa sen toisen, vielä ehjän rungon olkkariin. No sitten piti tietty saada takkahuoneeseen tietty olohuoneeseen kannetun tilalle sohva ja sehän taas puolestaan löytyi tuosta kuistilta. Kyllä mä niin olin sitten ylpeä nuista miehistäni, kun niin viitsivät sunnuntaina kuskata sohvakalusteita edessuntakas. :)
No nyt kun on sohva-asiat saatu järjestykseen, tuli suunnaton halu laittaa olohuoneessa yksi seinä uuteen kuosiin ja sit olis niin kiva saada siihen ruokailuryhmä ja ... Mä niin tykkään kyllä suunnitella ja sisustella, sais vaan aina asiat tapahtumaan yhtä nopeasti käytännössä kuin ne täällä pienessä päässä syntyvät. No, katsotaan nyt, kuinka pian alkaa tapahtumaan, sillä visiot on jo heitetty puolison korviin.
Loppu sunnuntai otettiinkin sitten rennosti, syötiin hyvin ja katseltiin telkkaria, ulos kun ei vielä viitsitty lähteä tuota meidän pikku-neitiä viemään tuon flunssan takia.
Nyt täällä meillä vallitsee hiljaisuus, koululaiset ovat lähteneet opiskelemaan, isäntä ja esikoinen ovat työmaillaan ja pikku-neiti nukkuu vielä kaikessa rauhassa. Voisin melkein sanoa, että nämä hetket ovat äidin laatuaikaa itselleen... ;)
Mukavaa maanantaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti